#spayone

Spay one -kampanja

Steriloinnit ovat ainoa eettinen ja kestävä tie koirapopulaatioiden hallintaan ja kodittomien koirien vähentämiseksi. Me osallistuimme haasteeseen jo aikaisemmin kesällä, kahden koiran verran - kuinkas muutenkaan. Nyt haastankin kaikki blogiani lukevat lahjoittamaan yhden steriloinnin. Olitpa sitten sitä mieltä että kaikki koirat ovat tervetulleita Suomeen karvoihin katsomatta - tai jotakin muuta mieltä - on sterilointi kohdemaassa loistava keino auttaa.

  

Hehkutusta eläinsuojeluyhdistysten rintamalla

Täytyy nostaa hattua Kulkureille, jotka ovat tänä vuonna tehneet mieletöntä duunia sterilointien saralla: tämän vuoden aikana 1431 steriloitua eläintä elokuun puoliväliin mennessä! Ja tässä luvussa ei siis ole mukana kodin saaneita koiria, jotka automaattisesti tulevat steriloiduksi kotiutumisen yhteydessä. :) Huippua Kulkurit!

Kulkureiden steriloinneista

Toinen ilahduttava uutinen sterilointirintamalla on uuden yhdistyksen syntyminen, AlmaHelp Associationin. AlmaHelpin sanoin:

"Haluamme innostaa eläinlääkinnän ammattilaisia osallistumaan ja tuomaan oman panoksensa eläinsuojelutyöhön, jolla on suuri vaikutus eläinten ja ihmisten terveyteen sekä ympäristömme hyvinvointiin. Steriloinnit ovat toimintamme ydin."

AlmaHelp Association

Toivottavasti myös suomalaiset eläinlääkärit kiinnostuvat ja tulevat tietoisemmiksi muiden maiden eläinsuojelullisesta tilanteesta, ja siitä kuinka niitä voidaan kestävin menetelmin parantaa. Tämän yhdistyksen antia eläinten olojen parantamiselle odotan innolla - perustajina kun on niin rescuekentän konkari kuin erityisesti sterilointeihin perehtyneitä eläinlääkäreitäkin!

AlmaHelp Association -yhdistyksen puheenjohtajan blogista pääsee seuraamaan uutisia yhdistyksen matkan varrelta.

---

Pssst.. Kulkureilla on on ollut - ja on tulossa - hienoja projekteja. Osaan on itsekin osallistuttu ja tullaan vielä myöhemmin syksyllä osallistumaan ;)

Ravintolapäivä oli ja meni, ensi keväänä tempaistaan uudestaan.

Paola Suhosen ja Kulkureiden yhteinen projekti Hobo Dogs meets IVANAHelsinki. Linkin takaa pääsee seuraamaan Paolan kahden viikon matkaa Romaniassa.

Leikkauksen jälkeen

Tänään Lilliltä poistettiin tikit, ja voi sitä riemua kun päästiin taas koirapuistoon peuhamaan muiden kanssa. Nyt tyttö nukkuu selkäni takana kuin tukki, on parin viikon topilasaika saanut kunnon huononemaan. Pannassa oli riehumisen lisäksi pyörälenkit.

Leikkaus oli ohi kahdessa tunnissa ja koira tuli kotiin tokkuraisena. Ensimmäiset kaksi tuntia Lilli jaksoi tuskin silmiä avata, mutta loppuillasta jaksoi jo hieman kävellä. Seuraavana päivänä häntäkin heilui hieman ja kolmantena päivänä alkoi koira olla jo lähes oma itsensä. Kipulääkitystä jatkoin useamman päivän, olisiko mennyt viisi päivää. Kauluria ei tarvinnut parin ensimmäisen päivän jälkeen juuri käyttää, vain koiran jäädessä yksin kotiin. Kuten ell sanoi, nuori koira toipui ainakin tässä tapauksessa nopeasti.

Sadepäivän päivitys

Selasin vanhoja kirjoituksia ja silmiin osui juttu meidän haasteista. Koirien ohittaminen sujuu nykyään ongelmitta - niinkin hyvin että voin pyöräillä Lillin kanssa huoletta. Se on oppinut että on tilanteita, jolloin toiseen koiraan ei voi lähemmin tutustua. Neiti kuitenkin menee irti ollessaan tutustumaan koiraan, jos en asiaan pääse puuttumaan ajoissa.

Poikkeamme usein pyörälenkillä vanhempieni luokse, joiden pihassa Lilli tykkää maata ja katsoa ihmisten puuhia. Vien usein viikonloppuna tytön työpäiväni ajaksi päivähoitoon vanhempieni luokse. Koiran ei tarvitse olla yksin kerrostaloasunnossa, vaan se saa nauttia kesäpäivästä ulkona. Naapurissakin asuu länsiylämaanterrrieri (narttu), jonka kanssa on hauska juosta ympäri pihaa.

Metsälenkillä neiti saa painaa vapaana, mutta eipä se kovin kauas lähde - kulkee reilut kymmenen metriä edelläni ympäristöä haistellen. Rusakon perässä Lilli on viipynyt joskus viisikin minuuttia, mutta muuten pysyy kyllä oikein mukavasti näköetäisyydellä.

Asun lähellä koirapuistoa ja olemme yrittäneet käydä useamman kerran viikossa tapaamassa muita koiruuksia. Lilli tulee suurimman osan kanssa mainoisti toimeen. Parhaat takaa-ajo- ja painileikit on saatu aikaan saman tyyppisten koirien (sakusekoitusten) kanssa. Kerran tuli kärhämää kahden terrierityyppisen koiran kanssa, kun toisten koirien emäntä heitteli koirilleen keppiä (!!), jota koirat sitten puolustivat.

Juhannuksen jälkeen on koiralle varattu aika sterilisaatioon (tai ilm. oikeammin kastraatioon..) ja päivä jännittää aika tavalla. Ell kertoi kyllä nuoren koiran toipuvan hyvää vauhtia, mutta silti jännittää kuinka kipeä potilas on pari päivää. Enkä minä varmaan pysty sen parin tunnin aikana koiran ollessa leikkauksessa tekemään mitään. Ellen sitten järsi kynsiäni. Onneksi meillä on juhannus aikaa rentoutua tätini mökillä.

Pakkasessa odottaa muuten verta, jotta voidaan kokeilla Lillin kanssa kesän aikana verijälkeä. Kiinnostaa ainakin emäntää! Myös agilityn kokeileminen olisi hauskaa.