Heinäkuun hommia

Heinäkuuhun mahtui kaikenlaista. Töiden teon lisäksi muun muassa jäljestystä ja marjastusta. Arttu on päässyt treeneihin mukaan ja maaliin. Kerran maalipaikan läheisyydessä oli rusakko tauolla, mistä Arttu oli kovin kiinnostunut. Se kuitenkin hienosti malttoi olla innostumatta liikaa ja laittoikin aika pian maate viereeni. Täällä saatinkin sitten hetken verran odotella minun hortoiluni tähden. :D

Lillillä on ollut ihan onnistuneita jälkitreenejä. Vanhennetut jäljet on tosin jääneet vähemmälle. Viimeksi sitten tehtiinkin vanhennettu, ja eteneminen oli takkuista. Se teki tällä jäljellä muutamia pistoja täysin vastakkaiseen suuntaan kuin missä maali oli. Eiköhän se siitä lähde rullaamaan, kun vanhennettujakin saadaan enemmän tehtyä.

Mustikoita käytiin keräämässä (ja syömässä) viime viikonloppuna. Arttu on selvästi suomalaistunut: se söi mustikoita kuin vanha tekijä! Se tosin olisi syönyt mielummin suoraa ämpäristä jo keräämiämme.. :D Lillihän on tänä kesänä laajentanut oman marjarepertuaarinsa jo lakkoihinkin. Aika kulinaristista touhua - vaatii poimijalta silmää ja nopeita liikkeitä ehtiä parhaille apajille ennen koiria!

UKK-puisto juhannusviikolla

Reissumme alku oli mielenkiintoinen. Torstaina huomasin Lillin kyljessä olleen rasvapatin puhjenneen, jäljellä oli vain kirsikkatomaatin kokoinen reikä, joka ulottui lihaan asti. Perjantaina oli tarkoitus päästä lähtemään, joten ei muuta kuin eläinlääkäriasemalle heti perjantaiaamusta vartoomaan, josko ehtisivät meidät johonkin väliin ottaa. Saatiin sitten kipulääke- ja antibioottikuurit mukaan + salva haavanhoitoon. Ja antoipa ell ohjeeksi nyppiä pinseteillä mahdolliset kärpäsentoukatkin pois. Hyih! Onneksi kärpäsentoukkia ei ilmaantunut..

Potilas matkustaa

Lillillä oli oma rinkka mukana kuten aikaisemminkin. Alkuun se oli innoissaan aamuisin ja lounaan jälkeen jatkamassa matkaa, mutta loppua kohden neidin into hieman laantui, vaikka kantamus kevenikin.

Säät olivat suotuisat: ensimmäisenä päivänä oli hellettä, mutta muina päivinä lämpötila pysytteli 10 ja 20 välillä - loistava vaellussää siis. Parina päivänä ripsi vettä, samoin kuin parina yönä. Yhtenä yönä yövyimme tuvassa (se oli kuuma ja hyttysten täyttämä), muina öinä luotimme telttaan.

Emme halunneet koiralle tänä kesänä mitään myrkkypantoja tai muita järeitä myrkkyjä - niinpä vaelluksella luotettiin vanhaan kunnon pikeen. Pikiöljyä löydettiin Tampereen Partioaitasta. Se piti hyttyset loitolla koirasta kunhan sitä siveli pari kertaa päivässä turkkiin. Eikä haitannut yhtään, vaikka Lillin turkki oikin ajeltu muutamaa viikkoa aikaisemmin - päinvastoin. Turkki kuivui nopeammin ja se oli helpompi puhdistaa hiekasta ennen telttaan kömpimistä.

Hankimme uuden teltan keväällä ja nyt se pääsi tositoimiin (Seitsemisen paria yötä ei lasketa). Hillebergin Kaitum 3GT on kyllä ihan huippu. Meillä oli toisen rinkka toisessa absidissa ja toisen rinkka toisessa. Sisäteltta on koko matkalta tasakorkeudella, mikä lisää myös käyttömukavuutta. Kolmen hengen telttaan mahtui koirakin mukavasti nukkumaan meidän väliimme.

Kiva reissu kaikin puolin, syysreissua ollaan jo vähän mietitty.

Kevättalvi

Näin talvella jäiden kantaessa lenkkireittimahdollisuudet on potenssiin kolme! Kiireettöminä aamuina auringonnoususta on mukava nauttia jäällä.

 

 Laskeskelin tuossa, että tänä talvena on tullut hiihdettyä lähemmäs sata kilometriä ja Lilli on ollut joka reissulla mukana. Koiran mukaan ottaminen rajoittaa tietysti hieman reittimahdollisuuksia, kun hoidetut ladut on poissa laskuista. Ollaankin hiihdetty paljon jäällä sekä Pohjanmaalla käydessämme pelloilla ja metsäautoteillä.

Lilli vetää aika mallikkaasti tietä pitkin, kun reitti on ikään kuin selkeä. Jos ollaan jäällä, tuntuu koira olevan hieman suunnan suhteen hukassa. Helpottaisi varmaan, jos hiihtäisi nopeammin. Jäällä ja pelloilla annan sen kuitenkin yleensä olla vapaana. Pari kuvaa Pohjanmaalta:

 

 Vetokoira

Ja loppuun vielä eilisen aamulenkin kohokohta. :)

 Kaksi oravaa yhdessä puussa

Talvireissu Pallaksen kainaloon

Vietimme uudenvuoden mökillä Pallastuntureiden läheisyydessä. Päivittäin tuli lumikenkäiltyä tai hiihdettyä murtsikoilla tai metsäsuksilla. Oli ihana reissu ja kaikki osallistujat tuntuivat olevan samaa mieltä. :)

Ensikosketus kaamokseen

Mökki sijaitsi omassa rauhassaan - voi sitä arjen helppoutta! Aamun ensimmäisille pissoille ja illan viimeisille sai lähteä vaikka yöpuvussa. Tai parhaimmillaan vain avata oven koiralle. Samoin raakaluiden syönti oli maailman helpointa: sen kun heitti luun pihalle ja koira meni perässä. Lilli olikin tällä lomalla joka ilta ihan kuitti, tuhisi ja näki unia vaan.
 

 Kieppi

 Vetokoira

Lilli on päässyt aikaisemminkin vetopuuhiin, mutta tuolla siitä kuoriutui oikea huskyjen husky ja malamuuttien malamuutti. Hiihtolenkeillä se jaksoi vetää kuin vanha tekijä. Nyt olisikin tarkoitus päästä pian järvenjäälle painamaan samanlaista kyytiä.

Oli myös kiva huomata, että koira pärjäsi hyvin, vaikka mukana oli myös reilu parivuotias muksu. Siinä sitä harjoitteli kumpikin yhdessäeloa ihmeellisen otuksen kanssa. :)

Long time no see

Ohhoh, onpas aikaa vierähtänyt sitten viime postauksen. Hengissä täällä kuitenkin kaikki ollaan. :)

Tässä hieman kuvasaastetta viimevuodelta.

 Jää- ja lumitaidetta viime keväältä

"Kotirannassa", pallon kanssa - kuinkas muutenkaan!

 Kirsu.

Kesälomareissulla Norjassa

 Välillä sitä toivoi kaiteita...

Kaikki kuvat tuntuvat olevan tätä nykyä tällaista luokkaa, mihin katosi neidin poseeraus taidot?! Toisaalta ne parhaimmat kuvat laittaa siten fb:iin ja tänne ei jää mitään. Yritetään korjata tilanne.

Auringonlasku elokuisena iltana

Kansallispuistoja, mökkiä ja lähimetsää

Mökkivahti

Lillin syksyä on terästäneet mm. rusakoiden ja ketun jahtaaminen, kuten myös aina yhtä ihanat myyrät. Samoin sorsia on sen mielestä hauska ajaa lentoon rannasta. Paraskin metsästyskoira..Ohitukset on viime aikoina menneet tosi hyvin! *koputtaa puuta* Lähes aina kun on herkkuja mukana, päästään ohi ilman vetämisiä, ja joitakin kertoja Lilli on yllättänyt ilman herkkujakin ottamaan kontaktia toisen koiran tullessa vastaan. Yhden kerran on syksyllä ottanut enemmän kierroksia ohituksessa, kun yllättäen kulman takaa tuli samankokoinen spk narttu. Reagointiaikaa ei jäänyt yhtään ja tilanne oli valmis..

Seitsemisen kansallispuistossa:

Joku, kenties supi tai mäyrä, on käynyt etsimässä ruokaa.

Lilli tipahti jokeen.

Seitsemisen kansallispuistossa Lilli säikäytti meidät pahemman kerran tipahtamalla yllä olevilta tukeilta jokeen. Joki virtasi voimakkaasti, vaikkei se kuvasta välitykään. Se yritti päästä takaisin tukille, mutta virta painoi sitä puiden alle! Pelkäsin sen jäävän huomioliivistään tai pannastaan kiinni, lähellä oli etten itse hypännyt veteen auttamaan. Onneksi se tajusi vihdoin kääntyä kohti rantaa, ja pääsi kuivalle maalle.

 Harvahampaan rapsutushetki Pirkkalassa

Lillin syksyyn on mahtunut kaikenlaista. Kummityttö oli kylässä perheineen eräänä viikonloppuna. Minua jännitti etukäteen aika lailla, koska tyttö on ruvennut kävelemään, joten vahtimista olisi tiedossa. Koko ajan sai olla tarkkana, kun pienessä asunnossa oli kaksi toisiinsa tottumatonta otusta. Aluksi kumpikin hieman aristeli toistaan, mutta lopulta kumpikaan ei juuri välittänyt toisesta. Luut ja lelut katsottiin paremmaksi kerätä vierailun ajaksi pois lattioilta pyörimästä, Lilli kun on niitä puolustanut vierailta. Onneksi Lilli viihtyy edelleen parvekkeella, joten se sai myös välillä olla siellä aivan rauhassa, samoin kuin meidän makuuhuoneessa.

Seitsemisen lisäksi olemme syksyn aikana käyneet päiväreissulla Helvetinjärvellä. Sää oli ihana koko päivän ja Lilli nautti retkestä. Illalla meillä oli kotona väsynyt koiruus. :)

 

Helvetinjärven ilta(päivä)auringossa

Rentouttavat syysviikonloput

Kesäloma on loppunut ja arki alkanut. Viikonloppuisin rentoudutaan joka solulla, oltiin sitten kotona tai kylässä sukulaisten mökillä. Syksyn mieleenpainuviin luontohavaintoihin kuuluu kuvissa esiintyvien isokoskeloiden ja kurkien lisäksi harmaahaikara Tampereen Pyhäjärvellä, pyrstötiaisten parvi Kuhmoisissa, Lillin lentoon ajama koppelo Tampereella ja iltalenkkejämme terästävä naapuruston kettu. Ilman koiraa ja sen eleiden lukemista näistä suuri osa olisi jäänyt näkemättä.

Lilli nauttii auringosta ja syksyn tuoksuista

Aamuisia yllätysvieraita laiturilla.

Lähtivät aika rivakasti, kun Lilli tuli ulos..

Kalassa Päijänteellä

Varma syksyn merkki

Rentoilua à la Lilli