keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Kansallispuistoja, mökkiä ja lähimetsää


Mökkivahti



Lillin syksyä on terästäneet mm. rusakoiden ja ketun jahtaaminen, kuten myös aina yhtä ihanat myyrät. Samoin sorsia on sen mielestä hauska ajaa lentoon rannasta. Paraskin metsästyskoira..Ohitukset on viime aikoina menneet tosi hyvin! *koputtaa puuta* Lähes aina kun on herkkuja mukana, päästään ohi ilman vetämisiä, ja joitakin kertoja Lilli on yllättänyt ilman herkkujakin ottamaan kontaktia toisen koiran tullessa vastaan. Yhden kerran on syksyllä ottanut enemmän kierroksia ohituksessa, kun yllättäen kulman takaa tuli samankokoinen spk narttu. Reagointiaikaa ei jäänyt yhtään ja tilanne oli valmis..



Seitsemisen kansallispuistossa:
Joku, kenties supi tai mäyrä, on käynyt etsimässä ruokaa.



Lilli tipahti jokeen.

Seitsemisen kansallispuistossa Lilli säikäytti meidät pahemman kerran tipahtamalla yllä olevilta tukeilta jokeen. Joki virtasi voimakkaasti, vaikkei se kuvasta välitykään. Se yritti päästä takaisin tukille, mutta virta painoi sitä puiden alle! Pelkäsin sen jäävän huomioliivistään tai pannastaan kiinni, lähellä oli etten itse hypännyt veteen auttamaan. Onneksi se tajusi vihdoin kääntyä kohti rantaa, ja pääsi kuivalle maalle.



 Harvahampaan rapsutushetki Pirkkalassa



Lillin syksyyn on mahtunut kaikenlaista. Kummityttö oli kylässä perheineen eräänä viikonloppuna. Minua jännitti etukäteen aika lailla, koska tyttö on ruvennut kävelemään, joten vahtimista olisi tiedossa. Koko ajan sai olla tarkkana, kun pienessä asunnossa oli kaksi toisiinsa tottumatonta otusta. Aluksi kumpikin hieman aristeli toistaan, mutta lopulta kumpikaan ei juuri välittänyt toisesta. Luut ja lelut katsottiin paremmaksi kerätä vierailun ajaksi pois lattioilta pyörimästä, Lilli kun on niitä puolustanut vierailta. Onneksi Lilli viihtyy edelleen parvekkeella, joten se sai myös välillä olla siellä aivan rauhassa, samoin kuin meidän makuuhuoneessa.




Seitsemisen lisäksi olemme syksyn aikana käyneet päiväreissulla Helvetinjärvellä. Sää oli ihana koko päivän ja Lilli nautti retkestä. Illalla meillä oli kotona väsynyt koiruus. :)


 
Helvetinjärven ilta(päivä)auringossa

4 kommenttia:

  1. Meillä Typy on erikoistunut ajamaan valkohäntäpeuroja mutta kyllä tarpeen mukaan jalat alkavat vipattaa myös muiden elukoiden perään. Onneksi Lillin "uintireissu" päättyi hyvin. Meillä isäntä syöksyi muutama vuosi sitten järvenjäihin pelastamaan heikoilla jäillä seikkaillutta Pimua. Jää kun siis petti isokorvan alta ja katastrofin ainekset olivat valmiit.

    Pimun ja Typyn emäntä

    VastaaPoista
  2. Eih! Onpa onni, ettei koirat tiedä kuinka paljon sydämen tykytyksiä aiheuttavatkaan päähänpistoillaan :D

    VastaaPoista
  3. Vai on Lillillä ihan oma ploki!!! Pistin kirjanmerkkeihin niin voin stalkata tein elämää...

    t. arvaa kuka

    VastaaPoista
  4. Oo Helvetinjärvi on ihan mahtava paikka patikointiin! :) Itselläkin toiveissa onnistua viemään karvakorvat sinne liikkumaan.

    VastaaPoista