Kavereita vol2

Rescuekoira Luna

Muska, Viipurin rescue

Seppo - nöffi + kaukasianpaimenkoira

UKK-puisto juhannusviikolla

Reissumme alku oli mielenkiintoinen. Torstaina huomasin Lillin kyljessä olleen rasvapatin puhjenneen, jäljellä oli vain kirsikkatomaatin kokoinen reikä, joka ulottui lihaan asti. Perjantaina oli tarkoitus päästä lähtemään, joten ei muuta kuin eläinlääkäriasemalle heti perjantaiaamusta vartoomaan, josko ehtisivät meidät johonkin väliin ottaa. Saatiin sitten kipulääke- ja antibioottikuurit mukaan + salva haavanhoitoon. Ja antoipa ell ohjeeksi nyppiä pinseteillä mahdolliset kärpäsentoukatkin pois. Hyih! Onneksi kärpäsentoukkia ei ilmaantunut..

Potilas matkustaa

Lillillä oli oma rinkka mukana kuten aikaisemminkin. Alkuun se oli innoissaan aamuisin ja lounaan jälkeen jatkamassa matkaa, mutta loppua kohden neidin into hieman laantui, vaikka kantamus kevenikin.

Säät olivat suotuisat: ensimmäisenä päivänä oli hellettä, mutta muina päivinä lämpötila pysytteli 10 ja 20 välillä - loistava vaellussää siis. Parina päivänä ripsi vettä, samoin kuin parina yönä. Yhtenä yönä yövyimme tuvassa (se oli kuuma ja hyttysten täyttämä), muina öinä luotimme telttaan.

Emme halunneet koiralle tänä kesänä mitään myrkkypantoja tai muita järeitä myrkkyjä - niinpä vaelluksella luotettiin vanhaan kunnon pikeen. Pikiöljyä löydettiin Tampereen Partioaitasta. Se piti hyttyset loitolla koirasta kunhan sitä siveli pari kertaa päivässä turkkiin. Eikä haitannut yhtään, vaikka Lillin turkki oikin ajeltu muutamaa viikkoa aikaisemmin - päinvastoin. Turkki kuivui nopeammin ja se oli helpompi puhdistaa hiekasta ennen telttaan kömpimistä.

Hankimme uuden teltan keväällä ja nyt se pääsi tositoimiin (Seitsemisen paria yötä ei lasketa). Hillebergin Kaitum 3GT on kyllä ihan huippu. Meillä oli toisen rinkka toisessa absidissa ja toisen rinkka toisessa. Sisäteltta on koko matkalta tasakorkeudella, mikä lisää myös käyttömukavuutta. Kolmen hengen telttaan mahtui koirakin mukavasti nukkumaan meidän väliimme.

Kiva reissu kaikin puolin, syysreissua ollaan jo vähän mietitty.

Lillin kesälook

Päätin ajella Lillin turkin kesäksi - apuna oli kaverini, joka omistaa trimmerin. Tässä lopputulos.

Jätettiin muutaman millin sänki, ja hyvin on pärjätty. Koiralla on selkeästi helpompi olla helteillä, ja uinnin jälkeen vesi ei jää hautumaan pohjavillaan. Heti turkin ajamisen jälkeen oli ihana huomata, että Lilli rauhottui lepäämään petiinsä eikä vaihtanut tuskaisena kuumuudesta johtuen jatkuvasti paikkaa. Hyttyset ei ole kiusanneet enempää kuin yleensäkään, ja punkkeja on ollut saman verran kuin aikaisempinakin kesinä: kaksi on bongattu. Tämä tullaan taatusti tekemään tulevinakin vuosina!

Kesän vietin toimistohommissa ja Lilli sai olla lähes joka päivä mukana töissä. Se otti pöydän alusen pian omaksi paikakseen, olihan siellä tuttu peitto turvana! Mukava kesä meillä oli töiden puolesta - nyt kelpaa lomailla.

Kavereita vol1

Sindi ja Remu, bourbonnaiset

 

lapinkoira Roope

 

Lillin uusin kaveri, Mahla

Mahla 

Rescuepoika Virosta, Didi

 

Vepe-rotikka

Jatkoa seuraa..!

Kevättalvi

Näin talvella jäiden kantaessa lenkkireittimahdollisuudet on potenssiin kolme! Kiireettöminä aamuina auringonnoususta on mukava nauttia jäällä.

 

 Laskeskelin tuossa, että tänä talvena on tullut hiihdettyä lähemmäs sata kilometriä ja Lilli on ollut joka reissulla mukana. Koiran mukaan ottaminen rajoittaa tietysti hieman reittimahdollisuuksia, kun hoidetut ladut on poissa laskuista. Ollaankin hiihdetty paljon jäällä sekä Pohjanmaalla käydessämme pelloilla ja metsäautoteillä.

Lilli vetää aika mallikkaasti tietä pitkin, kun reitti on ikään kuin selkeä. Jos ollaan jäällä, tuntuu koira olevan hieman suunnan suhteen hukassa. Helpottaisi varmaan, jos hiihtäisi nopeammin. Jäällä ja pelloilla annan sen kuitenkin yleensä olla vapaana. Pari kuvaa Pohjanmaalta:

 

 Vetokoira

Ja loppuun vielä eilisen aamulenkin kohokohta. :)

 Kaksi oravaa yhdessä puussa

Talvireissu Pallaksen kainaloon

Vietimme uudenvuoden mökillä Pallastuntureiden läheisyydessä. Päivittäin tuli lumikenkäiltyä tai hiihdettyä murtsikoilla tai metsäsuksilla. Oli ihana reissu ja kaikki osallistujat tuntuivat olevan samaa mieltä. :)

Ensikosketus kaamokseen

Mökki sijaitsi omassa rauhassaan - voi sitä arjen helppoutta! Aamun ensimmäisille pissoille ja illan viimeisille sai lähteä vaikka yöpuvussa. Tai parhaimmillaan vain avata oven koiralle. Samoin raakaluiden syönti oli maailman helpointa: sen kun heitti luun pihalle ja koira meni perässä. Lilli olikin tällä lomalla joka ilta ihan kuitti, tuhisi ja näki unia vaan.
 

 Kieppi

 Vetokoira

Lilli on päässyt aikaisemminkin vetopuuhiin, mutta tuolla siitä kuoriutui oikea huskyjen husky ja malamuuttien malamuutti. Hiihtolenkeillä se jaksoi vetää kuin vanha tekijä. Nyt olisikin tarkoitus päästä pian järvenjäälle painamaan samanlaista kyytiä.

Oli myös kiva huomata, että koira pärjäsi hyvin, vaikka mukana oli myös reilu parivuotias muksu. Siinä sitä harjoitteli kumpikin yhdessäeloa ihmeellisen otuksen kanssa. :)

Long time no see

Ohhoh, onpas aikaa vierähtänyt sitten viime postauksen. Hengissä täällä kuitenkin kaikki ollaan. :)

Tässä hieman kuvasaastetta viimevuodelta.

 Jää- ja lumitaidetta viime keväältä

"Kotirannassa", pallon kanssa - kuinkas muutenkaan!

 Kirsu.

Kesälomareissulla Norjassa

 Välillä sitä toivoi kaiteita...

Kaikki kuvat tuntuvat olevan tätä nykyä tällaista luokkaa, mihin katosi neidin poseeraus taidot?! Toisaalta ne parhaimmat kuvat laittaa siten fb:iin ja tänne ei jää mitään. Yritetään korjata tilanne.

Auringonlasku elokuisena iltana