Elokuu - lomakuu

Brewdog Helsinki

Nautimme elokuusta joka solulla. Vaikka Norjan reissu jäikin tältä kesältä toteutumatta, on loma kulunut kotona, maalla ja mökillä kuin siivillä. Loma alkoi museopainotteisesti ja kotona nautiskellen, ravintolapäivää varten leipomalla, siitä pohjanmaalle siirtymällä, hieman kotona lataillen, seuraavaksi mökille, Porissa käymään, ja loppuun vielä kotona oloa. Onpa ollut ihana nauttia pitkästä aikaa kirjoista, joiden lukeminen opiskeluaikana tuppaa jäämään kovin yksipuoliseksi.

Vattuvahti

 Minimudcakes ravintolapäivälle

Meille osui jälleen elokuulle loistavat lomasäät, ja Artusta kuoriutukin oikea auringonpalvoja. Lilli jäi ajamatta tänä kesänä toiseen kertaan, mutta eipä sillä onneksi ole kovin kuuma turkissaan näyttänyt olevan. Parhaimpina elokuun hellejaksoina satuttiin olemaan poissa kotoa, paikoissa joissa viilennysmahdollisuudet olivat lähellä.

Mieheni nikkaroi auton takatilaan väliseinän, jotta koirat voivat matkustaa siellä yhdessä ilman pelkoa kärhämistä. Ei toistaiseksi ole ollut viitteitä toisiinsa kohdistuvasta kierrosten purusta autoilun aikana, mutta ei viitsitä odottaa ja katsoa josko joskus päättäisivät turhaumansa toisiinsa purkaa. Haaveissa on hankkia kunnon veräjä väliseinällä kulkukoira.com yritykseltä, mutta tähän hetkeen tuo oma viritys saa riittää.

 

Mökkeillessä oman jännitysmomenttinsa tarjoili Lilli, joka lähti uimaan meidän peräämme, kun olimme verkkoja kokemassa. Ei sitä saanut veneeseen nostettua ilman pelkoa koko paatin kaatumisesta, ja toisaalta sen pelättiin takertuvan verkkoon, jos olisi venettä lähtenyt kiertämään. Niinpä nokka äkkiä kohti rantaa ja Lilli kuivalle maalle.

Artusta sen sijaan paljastui vähän uutta särmää mökkeillessämme. Se otti päivät aurinkoa ja latasi akkujaan, sillä illan pimettyä siitä kuoriutui kunnon vahtikoira! :D Se otti tarkkailupaikan terassilta ja kävi välillä rannassa haukahtelemassa "Täällä ollaan paikalla". Samaan aikaan Lilli, seurapaimenkoira, nukkui tyytyväisenä meidän jaloissamme, kun olimme sisätiloihin sohvalle mukavasti asettuneet. 

Arttu - aurinkoenergialla toimiva vahtikoira

Keskellä yötä Arttu sai hurjan haukkukohtauksen, jonka seurauksena oli pakko lähteä katsomaan mitä ulkona oikein tapahtui. Uskoin siellä olevan vähintään karhun paikalla. Mitään ei kuitenkaan näkynyt tai kuulunut, joten ei muuta kuin takaisin nukkumaan ja koirat sisälle loppuyöksi - siihen asti kun oli nukuttu ovi auki.

Ihana loma, ja ihana vastaanottaa syyskuu virkistäytyneenä!  

#spayone

Spay one -kampanja

Steriloinnit ovat ainoa eettinen ja kestävä tie koirapopulaatioiden hallintaan ja kodittomien koirien vähentämiseksi. Me osallistuimme haasteeseen jo aikaisemmin kesällä, kahden koiran verran - kuinkas muutenkaan. Nyt haastankin kaikki blogiani lukevat lahjoittamaan yhden steriloinnin. Olitpa sitten sitä mieltä että kaikki koirat ovat tervetulleita Suomeen karvoihin katsomatta - tai jotakin muuta mieltä - on sterilointi kohdemaassa loistava keino auttaa.

  

Hehkutusta eläinsuojeluyhdistysten rintamalla

Täytyy nostaa hattua Kulkureille, jotka ovat tänä vuonna tehneet mieletöntä duunia sterilointien saralla: tämän vuoden aikana 1431 steriloitua eläintä elokuun puoliväliin mennessä! Ja tässä luvussa ei siis ole mukana kodin saaneita koiria, jotka automaattisesti tulevat steriloiduksi kotiutumisen yhteydessä. :) Huippua Kulkurit!

Kulkureiden steriloinneista

Toinen ilahduttava uutinen sterilointirintamalla on uuden yhdistyksen syntyminen, AlmaHelp Associationin. AlmaHelpin sanoin:

"Haluamme innostaa eläinlääkinnän ammattilaisia osallistumaan ja tuomaan oman panoksensa eläinsuojelutyöhön, jolla on suuri vaikutus eläinten ja ihmisten terveyteen sekä ympäristömme hyvinvointiin. Steriloinnit ovat toimintamme ydin."

AlmaHelp Association

Toivottavasti myös suomalaiset eläinlääkärit kiinnostuvat ja tulevat tietoisemmiksi muiden maiden eläinsuojelullisesta tilanteesta, ja siitä kuinka niitä voidaan kestävin menetelmin parantaa. Tämän yhdistyksen antia eläinten olojen parantamiselle odotan innolla - perustajina kun on niin rescuekentän konkari kuin erityisesti sterilointeihin perehtyneitä eläinlääkäreitäkin!

AlmaHelp Association -yhdistyksen puheenjohtajan blogista pääsee seuraamaan uutisia yhdistyksen matkan varrelta.

---

Pssst.. Kulkureilla on on ollut - ja on tulossa - hienoja projekteja. Osaan on itsekin osallistuttu ja tullaan vielä myöhemmin syksyllä osallistumaan ;)

Ravintolapäivä oli ja meni, ensi keväänä tempaistaan uudestaan.

Paola Suhosen ja Kulkureiden yhteinen projekti Hobo Dogs meets IVANAHelsinki. Linkin takaa pääsee seuraamaan Paolan kahden viikon matkaa Romaniassa.

Arttu vs Chicken

Arttu kohtasi eräänä päivänä haasteen. Kanan. Tilattiin ex-munintakanoja - osa ihmislaatua ja osa koiralaatua. Mielummin koirien ja ihmisten suihin kuin turkistarhoille. Toivottavasti munintakanojen hyödynnys ihmisten ja lemmikkien ravintona yleistyisi laajemminkin. Nämä kanat olivat Vaahteramäen tilan freerange-kanoja, jotka siis ovat päässeet vapaasti ulkoilemaan. Eettisempää kanaa saa etsiä.

Kana - vaikkakin eettinen - oli Artun mielestä epäilyttävä. Se tökki sitä kuonollaan ja kokeili varovasti hampaitaan sen nahkaan. Arttu kävi kurkkaamassa pari kertaa Lillin portin takana mitä Lilli kanan kanssa touhuaa. Se kävi myös hakemassa apua meiltä omistajilta kanan käsittelyyn. Nyljin sille toisen koiven esiin, jolloin Arttu alkoi varovaisesti järsiä sitä. Aluksi piti kuitenkin pitää kanasta kiinni, jotta poika sitä uskalsi syödä. Meidän piti muutenkin olla kylpyhuoneessa Artun tukena: jos poistuimme sieltä, tuli Arttu hakemaan meidät takaisin. :D Puolen tunnin jälkeen näytti kana tältä:

Artulle piti lopulta nylkeä koko lintu, että se saattoi sitä vähän riipiä. Kyllähän Arttu lopulta söi lähes koko linnun, nahka ja rippeet meni tosin Lillin suihin. Tässä tipussa oli Artulle hommaa yhdeksi illaksi. Välillä on ihan hyvä tarjota koiralle haasteita.

Lillihän popsi omansa hetkessä - sillä ei kauaa nokka tuhise kun on ruuasta kyse! Sille pitäisi siis keksiä vielä extremempää tekemistä ruuan kanssa. Ehkä seuraavaa kanaa vedetään metsässä muutaman sadan metrin verran ja sidotaan puuhun kiinni. Siinä voisi kuvitella olevan vähän Lillillekin pohdittavaa! :D

 

Heinäkuun hommia

Heinäkuuhun mahtui kaikenlaista. Töiden teon lisäksi muun muassa jäljestystä ja marjastusta. Arttu on päässyt treeneihin mukaan ja maaliin. Kerran maalipaikan läheisyydessä oli rusakko tauolla, mistä Arttu oli kovin kiinnostunut. Se kuitenkin hienosti malttoi olla innostumatta liikaa ja laittoikin aika pian maate viereeni. Täällä saatinkin sitten hetken verran odotella minun hortoiluni tähden. :D

Lillillä on ollut ihan onnistuneita jälkitreenejä. Vanhennetut jäljet on tosin jääneet vähemmälle. Viimeksi sitten tehtiinkin vanhennettu, ja eteneminen oli takkuista. Se teki tällä jäljellä muutamia pistoja täysin vastakkaiseen suuntaan kuin missä maali oli. Eiköhän se siitä lähde rullaamaan, kun vanhennettujakin saadaan enemmän tehtyä.

Mustikoita käytiin keräämässä (ja syömässä) viime viikonloppuna. Arttu on selvästi suomalaistunut: se söi mustikoita kuin vanha tekijä! Se tosin olisi syönyt mielummin suoraa ämpäristä jo keräämiämme.. :D Lillihän on tänä kesänä laajentanut oman marjarepertuaarinsa jo lakkoihinkin. Aika kulinaristista touhua - vaatii poimijalta silmää ja nopeita liikkeitä ehtiä parhaille apajille ennen koiria!