Jäljellä

Eilen oltiin jäljestämässä parin viikon tauon jälkeen. Jälki oli polkuja ja vähän hiekkapohjaista tietäkin pitkin menevä metsäjälki, jolla pituutta oli 800 metriä. Lilli veti jäljen tosi hyvin, vaikka siinä vähän haasteita olikin.

Jäljelle lähtö oli pienen järven rannasta, jossa oli moottorivene vesihiihtäjineen harjoittelemassa. Moottoriveneestä Lilli näytti ottavan vähän häiriötä, ja jäljelle lähtö kesti tovin. Kehotuksella ja askelavulla lähti kuitenkin lopulta liikkeelle. Jälki kulki järven rantaa parin sadan metrin verran, ja eteneminen oli vähän nihkeää: piippaamista ja pysähtelyä.

Edellisissä treeneissä maalissa - hyttysten kera.

Polulta tultiin hiekkapohjaiselle lenkkipolulle. Tullessa Lilli vilkaisi ensin väärään suuntaan, minkä jälkeen se jäi pitkäksi aikaa katsomaan jäljen menosuuntaan. En kuitenkaan tässä kehottanut jatkamaan, tai tehnyt mitään muitakaan eleitä. Niinpä se kääntyi katsomaan väärään suuntaan ja seisoskelu jatkui. Lopulta kehotin jatkamaan, jolloin se lähti väärään suuntaan. Pysäytys ja pieni rintamasuunnan käännös, niin se lähti vauhdilla oikeaan suuntaan.

Seuraava kohta oli tieltä polulle poistuminen. Lilli vilkaisi polulle, mutta meni pari askelta vielä tietä pitkin. En tiedä hiljensinkö vauhtiani vai en, mutta Lilli joka tapauksessa palasi polulle, ja otti muutaman askeleen polkua pitkin. Jäi sitten katsomaan taakseen ikään kuin taas kehotusta pyytääkseen. Odotin hetken, josko se lähti oma-alotteisesti liikkeelle, mutta koska se vain seisoskeli, niin kehoitin jatkamaan. Tässä se alkoi olla jo todella työ-moodissa, ja kehoituksen saatuaan loikkasi oikein pienen äänen kanssa jatkamaan jäljellä. Vauhtia oli tässä vaiheessa jo mukavasti.

Hetken päästä tuli kahden polun risteys, jossa se nopeasti tarkisti molemmat suunnat, mutta jatkoi sitten (ilman kehoitusta! :D) suoraa jälkeä pitkin. Alettiin olla jo lähellä maalia, jota Lilli päättikin lähteä kiertämään. Se otti ilmasta vainua, ja eteni vielä ihan mukavasti. Itse aloin jo epäillä olisiko se siirtynyt nyt jonkin riistan perään. Maalin kuitenkin kerrottiin olevan juuri siinä suunnassa minne se haistelikin. Lilli ehti jo ilmaisemaankin, minkä palkkaamisen tietysti missasin. Niinpä kehoitin sitä vielä jatkamaan, se kun oli sitä mieltä että homma on nyt tehty ja voi alkaa syödä heinää. Se olisi mahdollisesti kiertänyt vielä pidemmältä maalin, mutta ei päästetty sitä etenemään kovin pitkälle haluamaansa suuntaan. Niinpä se päätti sitten lähteä suoraa kohti maalia, ja muutaman kymmenen metrin päästä pääsin palkkaamaankin ilmaisun. Itse näin jo tässä vaiheessa maalin, mutta en ole aivan varma näkikö Lilli, vai jäikö maali sille edelleen kasvuston takia piiloon. Ihan hyvä jos jäi.

Mutaa riitti, mutta menoa se ei hidastanut!

Ihan mahtava fiilis kyllä tämän jäljen jälkeen. Olen varonut ottamasta liikaa haasteita kosahtaneiden taajamien jälkeen. Tällä jäljellä se selvästi pääsi työ-moodiin vasta ehkä puolivälissä jälkeä, eikä haastavat risteykset ynnä muut sen virettä laskeneet - päinvastoin. Alun lukkiutumiset karisi siinä mennessä todella hyvin. Seuraavaksi olisi toiveissa palautteleva metsäjälki, jonka jälkeen voisi ehkä jo kokeilla metsästä alkavaa ja taajamaan päättyvää jälkeä.