Argos ja Alina tarhalla
Arttu varattiin virallisesti 4.11.2014. Kulkurit tekevät jokaiselle varatulle koiralle tietyt toimenpiteet, ennen kuin ne ovat valmiita matkustamaan Suomeen.
Romanista tuleville koirille annetaan rabies- ja viitosrokotteet (parvo,
penikkatauti, tarttuva maksatulehdus, kennelyskä ja
leptospiroosi), ulkoloishäätö kahdesti ja heisimadotus kahdesti
(ekinokokki). Niille tehdään lisäksi testit kuutta eri sairautta
vastaan: babesia, leishmania, sydänmato, giardia, ruskea koirapunkki ja
anaplasmoosi.
Artullekin tehtiin tautitestit heti seuraavana päivänä, jolloin se todettiin sydänmatopositiiviseksi. Ensijärkytys oli kova: Mikä on sydänmato? Voiko siihen tai hoitoihin kuolla? Voiko koiralle tulla jotain normaalia elämää haittaavia jälkioireita tai -tauteja? Kauanko me odotamme? Sillä alusta asti selvää oli, että me odotamme. Mahdottomalta tuntui ajatus, että olisimmekin tässä vaiheessa alkaneet katsoa toista koiraa. Olihan Arttu se meidän koira.
Tutkimme sydänmadosta kertovia - englanninkielisiä - sivustoja, ja kävimme koiravaraajamme kanssa sähköpostikeskustelua mieleemme nousseista kysymyksistä. Yhdistyksen ihmiset vastailivat meidän kamalan pitkiin kysymyslistoihimme parhaan kykynsä mukaan, ja lupasivat aina tarkentaa asioita romanialaisilta yhteistyö-kumppaneiltaan, mikäli jokin asia jäisi epäselväksi. Olimme silloin, ja olemme edelleen, todella kiitollisia saamastamme yhdistyksen tuesta. Aina aika-ajoin (seinäkalenteriimme oli merkitty noin suunnilleen Artun lääkkeenanto- & testauspäivät) kyselimme onko Artun hoidossa tapahtunut edistystä. Yhdistyksestä rauhoiteltiin - no news is good news. Sitä yksittäisen koiran omistajana tuppaa unohtamaan, että yhdistys käy jatkuvaa kirjeenvaihtoa usean eri yhteistyökumppanin kanssa, ja että adoptoituja koiria lentää Romaniasta viikottain Suomeen. Tämän lisäksi paikalliset toimijat huolehtivat pitämistään koiratarhoista sekä niiden asukeista. Jokaisen kotimatkaansa odottavan koiran kuulumisia ei ole aikaa ilmoittaa viikottain. ;)
Saimme jännittäviä uutisia vihdoin 12.1. Artulle olisi annettu sillä erää viimeinen annos Immiticide-lääkettä, ja poika testattaisiin muutaman viikon kuluttua. Mikäli testitulos olisi positiivinen, hoitoa toki jatkettaisiin, mutta jos se olisi negatiivinen, niin Arttu saisi kotiinlähtöluvan!
Argos tautitesteissä viimeistä kertaa
Torstaina 5.2. saimme sitten tiedon, että Arttu on testattu, ja tulos oli negatiivinen! Kuinka ollakaan, saman viikon lauantaille oli juuri vapautunut yksi paikka lennolle. Oli nopeiden päätösten aika: Joko Arttu tulee kotiin sillä lennolla tai vasta maaliskuun lopulla. (Kulkurilennot oli buukattuna pitkälle kevääseen, kenties Avec Tastula -ohjelman siivittäminä.) Tokihan me pojan kotiin halusimme ennemmin kuin myöhemmin, ja niin Artun lentopäiväksi varmistui 7.2.2015.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti